Naiset osoittavat mieltä hyvän asian eli naisten äänioikeuden puolesta vuonna 1905. Marssi kannatti. Seuraavana vuonna, 1. kesäkuuta 1906, Suomi antoi kolmantena maana maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa naisille äänioikeuden. Äänioikeus oli yleinen ja yhtäläinen. Kuvassa naiset Aleksanterinkadun ja Unioninkadun kulmassa matkalla Säätytalolle. Kuva: kuvaaja tuntematon, HKM

Miten naiset saivat äänioikeuden Suomessa? -webinaari 7.4.
klo 18:00-19:30

Suomen naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden valtiollisissa vaaleissa 1906. Mutta miten se oikein tapahtui? Miksi äänioikeuden saaminen muualla oli niin vaikeaa? Miten asiat ovat edenneet? Webinaarin luennoija Jaana Kuusipalo avaa teemaa kuntavaalien 2021 lähestyessä. Ilmoittaudu mukaan tästä!

YTT (yhteiskuntatieteiden tohtori) Jaana Kuusipalo on tutkija ja opettaja Tampereen yliopistossa (yhteiskuntatutkimus ja sukupuolentutkimus). Hänen valtio-opin alaan kuuluva väitöskirjansa (2011) käsitteli sukupuolittunutta poliittista edustusta Suomessa ja naisten (naispoliitikkojen ja naisjärjestöjen) roolia naisten poliittisen edustuksen nostamisessa. Kuusipalo on toiminut asiantuntijana EU:n ja Suomen tasa-arvoelimissä. Hänen viimeisimmät julkaisunsa käsittelevät sukupuolten tasa-arvoa Suomen eduskunnassa sekä poliitikkojen ja toimittajien verkostoitumista Twitterissä. 

Viimeisimmät julkaisut:

The Inner Circle of Power on Twitter : How Politicians and Journalists Form a Virtual Network Elite in Finland 

Ruoho, I. & Kuusipalo, J., 2019, In: Obervatorio (OBS*). 13, 1, p. 70-85 

Sukupuolella väliä eduskunnassa? : Sukupuolten tasa-arvo eduskuntaryhmien ja valiokuntien toiminnassa

Siukola, R., Kuusipalo, J. & Haapea, K., 2020, 1 ed. Helsinki. (THL – Raportti; no. 5) 

Väitöskirja:

Sukupuolittunut poliittinen edustus Suomessa 

Kuusipalo, J., 2011, Tampere. (Acta Universitatis Tamperensis; no. 1614) 

Doctoral thesis