Skip to Content

13.12.2017
Puheenjohtajan joulukirje

 

Niin vain vuosi 2017 on jo melkein joulussa. 100 vuotta Suomen itsenäisyyttä on takana ja sadasensimmäinen itsenäisyysvuosi alkanut. Helsingin Akateemiset Naiset juhli 90 toimintavuottaan kesäkuussa Helsingin Uunisaaressa.  Itsenäisyyden juhlinnassa ylistettiin tasa-arvoa ja koulutuksen merkitystä. Molemmat akateemisten naisten vuosikymmenten aikana ajamia asioita.  Ilman noita ominaisuuksia Suomi tuskin olisi kehittynyt nykyaikaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Onnea Suomi ja onnea Helsingin Akateemiset Naiset!

Leea Paija ja Helena Hiila-O'Brien

Leea Paija ja Helena Hiila-O’Brien

Tänä syksynä olen luopunut kahdesta minulle tärkeästä asiasta. Keskustassa yli kaksikymmentä vuotta asuneena otin ja muutin lähemmäs luontoa, Lauttasaareen.  Kahvilat, elokuvat, konsertit, jne.  olivat keskustassa vain kävelymatkan päässä. Vaikken niissä niin paljon käynytkään jo tietoisuus siitä, että voisin koska tahansa vain pistäytyä sisään on olut tärkeää. Mutta sitten aloin yhä enemmän kaipaamaan luontoa, että ikkunastani näkisin puita tiiliseinän sijasta, että voisi käydä aamukävelyllä metsässä kivikatujen sijasta, että olisipa parveke ja näkisinpä merta. Täällä nyt olen, joka aamu tarkistan vieläkö joutsen ui läheisellä merenlahdella. Keskustan ilot ovat bussi- /metromatkan takana.

Helsingin Akateemisten Naisten puheenjohtajana olen ollut neljä vuotta ja tänä syksynä luovuin tehtävästä. Satuin puheenjohtajaksi aikana, jolloin yhdistys sai suuren perinnön ja siitä johtuvan mahdollisuuden kehittää toimintaansa. Perinnön vastaanottaminen oli monimutkainen prosessi. Samoin omaisuuden realisoiminen järkevään muotoon vaati aikaa, työtä ja osaamista. Päätimme palkata asiamiehen, Satu Keiski-Tonin hoitamaan käytännön järjestelyjä. Samalla siirryimme toimintamalliin, jossa osa yhdistyksen hallinnollisesta työstä siirrettiin ammattilaisen tehtäväksi. Uusi hallitus päättää miltä osin tätä järjestelyä on syytä jatkaa.

Sadulle suuri kiitos erinomaisesti tehdystä työstä: Perinnön järjestely on nyt saatettu loppuun. Huoneisto myyty ja varat sijoitettu kilpailutuksen jälkeen varainhoitoyhtiö FIM:iin, toivottavasti turvallisesti ja tuloa tuottavasti. Norko – Turjan Rahastolle on vahvistettu säännöt ja perustettu hoitokunta. Sääntöjen mukaan tuottoa ja sääntöuudistuksen jälkeen myös pääomaa on mahdollista käyttää jäsenistön parhaaksi ja ikääntyneiden naisten hyvinvointia tukevalla tavalla. Näin kaikenikäiset yhdistyksen jäsenet voisivat saada iloa ja hyötyä perinnöstä. Jatkossakin on syytä muistaa, että testamentin tahtona oli ”vanhainkotirahasto”. Vaikka vanhainkodin perustaminen ei ole enää tarpeellista eikä mahdollistakaan on toiminnassa huomioitava erityisesti ikääntyneet naiset. Se voidaan tehdä yhteistyössä muiden järjestöjen tai säätiöiden kanssa, joilla on osaamista ja kokemusta ikääntyneiden palveluista.

Miten HAN voisi parhaiten tuottaa hyvinvointia ja iloa kaikenikäisille jäsenilleen, vieläpä niin, että eri-ikäiset ja eri koulutus- ja työtaustoista tulevat jäsenet voisivat kokea HAN:n omakseen? Mitä minä olen saanut HAN:lta? Olen voinut tutustua mm. Kirpelän taidekotiin, kuulla asiantuntijoiden selvitystä maailmantaloudesta, laulaa yhdessä maakuntalauluja, saada selkoa eläkejärjestelmän kestävyydestä, tutustua Lapinlahden sairaalan tiloissa tapahtuvaan monipuoliseen toimintaan, osallistua Aateemiset naiset yrittäjinä -seminaariin, jne. Olen myös saanut tutustua mielenkiintoisiin, aktiivisiin naisiin, jotka ovat mukana tasa-arvoa edistävässä toiminnassa. Minusta juuri tässä on HAN:n lisäarvo, olla alustana yhteyksien luomisessa. Naisten keskinäisessä ja organisaatioiden välisessä. Minä liityin Akateemisiin naisiin työurani loppumetreillä. Puheenjohtajuus muodosti ikään kuin pehmeän laskun eläkkeelle siirtymiseen. Vielä oli jotain ”tähdellistä tekemistä” lastenlasten hoidon lisäksi. HAN:n puheenjohtajuus ei ole aina ollut helppoa, mutta mielenkiintoista se on ollut joka hetki.

Nyt taas elämäni on muuttumassa. Tulen olemaan vuosittain jonkin aikaa ulkomailla. Sitähän jo harjoittelin viime vuonna. Silloin itselleni tuli selväksi, että en voi hoitaa HAN:n puheenjohtajan kaltaista luottamustehtävää etätyönä.

Syyskokouksessa HAN:n varapuheenjohtaja, FM Leea Paija valittiin uudeksi puheenjohtajaksi. Saimme erinomaisen puheenjohtajan, aktiivin tasa-arvoihmisen, joka on toiminut mm. Naisjärjestöjen keskusliiton hallituksessa.  Toivotan onnea ja menestystä Leealle ja uudelle hallitukselle sekä HAN:lle kokonaisuudessaan.

Lopuksi ote Anna-Maija Raittilan runosta:

Muutamme, hyvästejä emme heitä.
Vain eri suuntiin kulkee vanha tiemme
Ja kaiken mikä siunannut on meitä,
Me huomaamatta mukanamme viemme…

Hyvää ja rauhallista joulua sekä onnea vuodelle 2018!

Helena

Helsingin Akateemiset Naiset ry:n hallitus 2018:
FM Leea Paija, puheenjohtaja
YTM Heini Ahlberg
KL Marjo Hannukkala
VTM Eija Kalliala
KTM Kirsi Kausamo
FM Raija Koistinen
MSc Karita Kuusisto
YTM Anna Kärkkäinen
VTL, FM Seija Lehtonen
VTT Karoliina Nivari

VTM Satu Keiski-Toni, asiamies, hallinto ja Norko-Turjan rahasto


27.10.2017
HANin vuosikokous: Leea Paijasta uusi puheenjohtaja

Leea Paija ja Helena Hiila-O'Brien

Leea Paija ja Helena Hiila-O’Brien

Helsingin Akateemiset Naiset ry:n 26.10. pidetyssä vuosikokouksessa valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Leea Paija, joka aloittaa vuoden 2018 alussa, kun Helena Hiila-O’Brien jättää neljän vuoden toimintakauden jälkeen yhdistyksen puheenjohtajuuden.

Hallitus vahvistui viidellä uudella jäsenellä: Eija Kalliala, Seija Lehtonen, Karita Kuusisto, Heini Ahlberg ja Karoliina Nivari.

Vanhoina jäseninä jatkavat Marjo Hannukkala, Kirsi Kausamo, Raija Koistinen ja Anna Kärkkäinen.

Onnea uudelle hallitukselle!

Kiitos innokkaasta osallistumisesta ja kiitos Otavalle mielenkiitoisesta vierailusta.

Kokous1

 

Kokous2


11.09.2017
WSOY:n Dekkarifestivaalin ennakkolaukaus 15.9. klo 17-17.30

Paikka: Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus (Kaisaniemenkatu 10, Helsinki)

Tilaisuus keskittyy vankasti unkarilaisen kirjailijan Vilmos Kondorin Budapest noir -rikosromaanisarjaan ja Ville Kaarnakarin historiallisiin sota-trillereihin, joissa fiktio ja fakta sekoittuvat toisiinsa.

Ohjelma koostuu Vilmos Kondorin tuotantoon perehtyneen toimittajan Veli-Pekka Leppäsen ja kirjailija Ville Kaarnakarin keskustelusta aiheesta Kun luemme romaania, luemmeko samalla kertomusta reaalihistoriasta?

ilmoittautumiset sähköpostiosoitteeseen dekkari(at)kirja.fi siten, että kirjoitatte osoitekenttään otsikoksi ”Kondor”. Mukaan mahtuu 70 ensimmäistä ilmoittautunutta.


22.08.2017
SANL:n vuosikokous Tampereella 21.10.2017

Vuosikokoukseen ilmoittautuminen on avoinna 1.8.-7.10.2017. Hallitusehdokkaat on nimettävä 1.9.2017 mennessä. Voit ilmoittautua kokoukseen täällä. Kokouspaketin hinta on 22.9. mennessä ilmoittautuneille 33 euroa ja illalliskortti 60 euroa. Lue lisää.

Jos olet kiinnostunut Akateemisten Naisten vaikuttamistyöstä ja toiminnan kehittämisestä, pyydä paikallisyhdistystäsi nimeämään sinut ehdokkaaksi Liiton  hallitukseen. Lue lisää.

 

 


12.06.2017
Baba Lybeckin juhlapuhe HANin 90-vuotisjuhlissa 7.6.

Arvoisat juhlavieraat,

”Yleensä ei kukaan halveksi historiaa syvemmin kuin pintapuolinen tietämätön repostelija. Hän se käsittää, että ihmiskunnan historia pitäisi korjata, ja hän katsoo tehneensä tämän merkillisen havainnon samana päivänä, jona hänen partansa alkoi kasvaa.”

Näin kirjoitti aikanaan J.V. Snellman ihmetellen ihmisten tietämättömyyttä historiasta.

Baba

Täällä ei tänä iltana esiinny tietämättömyyttä historiasta eikä luonnollisestikaan kovin monta partasuuta. Onneksi.

Tosin Immanuel Kantin mukaan oppineisuutta yrittävällä naisella voisi yhtä hyvin olla parta, ”sillä ehkäpä se ilmaisisi selvimmin sen syvällisen katsannon, johon hän pyrkii.”

Nämä ovat tietysti menneiden ajan hupsutuksia, joille sivistyneet naiset voivat iloisesti nauraa tällaisissa kesäjuhlissa.

Vai voivatko? Viimeaikoina ”partasuut” ovat nimittäin saaneet jyllätä ja heidän äänensä on koko ajan yhä kuuluvampi.

Populismi kasvattaa koko ajan kannatustaan ympäri Eurooppaa ja Yhdysvalloissa. EVA:n eilen julkaiseman raportin mukaan jopa joka neljäs suomalainen voisi äänestää äärikansallista rajat kiinni panevaa populistista puoluetta. Samaan aikaan koko maailma pidättelee henkeään odottaessaan Yhdysvaltain presidentin seuraavaa populistista ulostuloa.

Populismi ilkkuu demokraattisille ihanteille, jotka me pidämme itsestään selvinä. Sen eri muotoja yhdistää vihamielisyys eliittiä, valtavirtapolitiikkaa, vakiintuneita instituutioita ja klassista sivistystä kohtaan. Se kärjistää tahallisesti, oikoo mutkia ja esittää asiat mustavalkoisina. Historia kirjoitetaan tarvittaessa uudestaan itselle sopivampaan muotoon.

Huolestuttavan usein populismi ilkkuu naisille. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Hillary Clintonin häviötä presidentinvaaleissa on selitetty yhä lisääntyvällä misogynialla. Suoranainen naisviha rehottaa myös muualla ja vaikka tilanne Suomessa on edelleen hyvä, on meillä syytä olla valppaana. Alatyyliset haukkumiset ja uhkailut ja suvaitsevien ihmisten nimittäminen termeillä, joita en suostu viljelemään edes täällä, on jo arkipäivää – erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Eikä pidä unohtaa, että pääministeri Juha Sipilän hallitus on miesvaltaisin koko 2000luvulla.

Minkälaisia sitten ovat Suomen populistit?

Suomen populistisinta puoluetta Perussuomalaisia kannattaa pääosin miehet. Peräti 75 prosenttia perussuomalaisten jäsenistä on miehiä. He ovat työttömiä useammin kuin muiden puolueen jäsenet.  Alle 30:lla prosentilla Perussuomalaisten jäsenistä on korkeakoulutus. Sivistys ei ole perussuomalaisten prioriteettilistalla ykkösenä.

Perussuomalaisten hallitustaipaleen myötä populismista on tullut osa jokapäiväistä politiikkaamme ja myös muut puolueet ovat seuranneet perässä. Pääministeri Juha Sipilä puhui halveksivaan tyyliin ”kaiken maailman dosenteista”. Oikeuskansleri Jaakko Jonkan arvovaltaa kyseenalaistettiin, kun hän uskalsi kritisoida kehnoa lainvalmistelua. Yleisradion itse asettaman selvitysmiehen Olli Mäenpään arvovaltaa kyseenalaistettiin, kun hän osoitti yhtiössä olevan vakavia ongelmia. Hallitus on leikannut koulutuksesta. Yliopisto harkitsee lukukausimaksuja ja tutkijat pakenevat joukolla ulkomaille, koska täältä ei löydy työtä, rahoitusta eikä arvostusta. Miten on mahdollista, että Suomessa tieteentekijät joutuvat järjestämään mielenosoituksen, Tiedemarssin,  saadakseen äänensä kuuluviin? Miten on mahdollista, että elämme maassa, jossa tutkijoita ja heidän työtään ei enää yhtäkkiä arvosteta?

Onko sivistyksellä enää mitään väliä?

Helsingin Akateemiset naiset ry:n 90-vuotisjuhlissa tämä kysymyksenasettelu on tietenkin turha. On itsestään selvää, että me kaikki täällä tänään pidämme sivistystä hyvän elämän perusedellytyksenä. Mutta tässä kohtaa haluan nostaa esille yhdistyksen puheenjohtaja Helena Hiila-O’Brianin kesäkirjeessään lausumat sanat. Hän kirjoittaa: ”Helsingin akateemisten naisten yhdistyksen päämääränä oli saada koulutetut naiset ymmärtämään vastuunsa etuoikeutettuina ihmisinä. Koulutettujen naisten velvollisuus oli tehdä maailmasta parempi paikka!”

Ja tähän yhdistyksen alkuperäiseen tehtävään haluan tarttua. Meidän koulutettujen naisten velvollisuus on tehdä tästä maailmasta parempi paikka. Ongelmana nimittäin on, että populisimin yksinkertaistava maailmankuva leviää ja kukoistaa nykyisessä some-maailmassa poikkeuksellisen helposti ja sen seurauksena Yhdysvalloilla on nyt presidentti, joka saattaa twiitata mitä tahansa sontaa joutumatta lainkaan siitä vastuuseen. Vaihtoehtoiset totuudet ja suoranaiset valheet leviävät kulovalkean lailla ja sillä on merkitystä. Aikaisemmin saatoimme naurahtaa ja tuhista somessa esiintyville älyttömyyksille ja unohtaa ne saman tien. Eihän sivistynyt ihminen edes ota tuollaisia asioita vakavasti. Enää niin ei voi tehdä.

Ainoa tapa taistella populismia vastaan on tuoda esille toisenlainen maailmankuva. Populismin ontuvien ajatuskulkujen tilalle pitää saada vaihtoehtoja. Sivistys itseisarvona pitää nostaa takaisin jalustalle. Ja se on meidän naisten tehtävä.

Nimittäin ketkä pitävät Suomen kulttuurilaitoksia pystyssä?
Ketkä ostavat valtaosan kirjallisuudesta?
Ketkä kansoittavat yliopistot ja teatterit?

Naiset. Naiset ovat suomalaisen sivistyksen kivijalka. Nyt on aika saada äänemme kuuluviin. Hiiteen sivistynyt nöyryys ja kuuliaisuus. Koulutettujen naisten ääni on saatava kuuluviin ja isosti.

Presidentti Tarja Halonen sanoi Yhdysvaltain presidentinvaalien alla Yleisradion haastattelussa, että turha sitä on olla lasikatonrikkojana, jos ei ole seuraajia. Se on vakava muistutus meille koulutetuille naisille, että jotain on tehtävä. Muistakaamme, että Juha Sipilän hallitus on miesvaltaisin koko 2000-luvulla.

Helatorstaina pyöräilin kotiin mieheni siskontyttären 18-vuotisjuhlista, kun Vallillassa törmäsin iloiseen juhlivaan ja riemuitsevaan somaliryhmään Ravintola 911:sen ulkopuolella. Valtaosa nuorista oli naisia, joukossa myös muutama nuori mies. Lähes kaikilla oli uudet, hohtavan valkoiset ylioppilaslakit päässä ja he ottivat selfieitä ja riemuitsivat. He juhlivat ylioppilasjuhlia jo helatorstaina, koska kaksi päivää myöhemmin alkoi Ramadan, eikä juhliminen sen jälkeen ollut mahdollista. Ohi ajaessani katseeni kohtasi yhden riemuitsevan naisylioppilaan katseen. Hän vilkutti ja nauroi sydämensä pohjasta ja minulla tuli kyyneleet silmiin. Onnenkyyneleet. Voiko mihinkään kuvaan kiteytyä se kaikki hyvä, mikä meidän maallamme on maailmalle antaa? Ylpeä, onnellinen, koulutettu, naisylioppilas, jonka tie eteenpäin on auki ja mahdollisuuksia täynnä.

Siihen juhlivaan kuvankauniiseen tyttöön kiteytyy mielestäni koko se työ, mitä meidän koulutettujen naisten täytyy tehdä. Siihen kiteytyy myös se työ, jota tämä yhdistys tekee. Ja se on mittaamattoman arvokasta. 90-vuotta sitten suomalaiset naiset olivat vasta saavuttamassa lopullisen tasa-arvon yhteiskunnassamme ja tämä yhdistys oli osaltaan tasoittamassa tietää tuleville sukupolville. Nyt tälle yhdistykselle ja sen edustamille arvoille on taas huutava tarve.

Arvon juhlijat, rakkaat naiset: nouskaamme taisteluun sivistyksen puolesta!

Onnea 90 vuotta täyttävä Helsingin Akateemiset Naiset ry!


06.06.2017
Puheenjohtajan kesäkirje 2017

Helsingin Akateemiset Naiset 90 vuotta

Organisaatio joka ei tunne historiaansa on kuin puu ilman juuria.  Tunnustan, että tutustuin tarkemmin yhdistyksemme historiaan vasta nyt, 90-vuotisjuhlan lähestyessä.

Yhdistyksemme perustettiin koulutettujen naisten verkostoksi kymmenvuotiaaseen Suomeen. Koulutus oli tie vapauteen, koska se tarjosi naisille mahdollisuuden työelämään. Helsingin akateemisten naisten yhdistyksen päämääränä oli saada koulutetut naiset ymmärtämään vastuunsa etuoikeutettuina ihmisinä. Koulutettujen naisten velvollisuus oli tehdä maailmasta parempi paikka!

Alkuvuosina yliopistokoulutus olikin harvojen etuoikeus. Pitkä tie on kuljettu. Nyt jo enemmistö yliopisto-opiskelijoista ja loppututkinnon suorittaneista on naisia. Naiset voivat opiskella kaikkia aineita sotatieteet mukaan lukien. Tältä osin alkuvuosien tavoite on toteutunut.

HAN90

Julkiset virat ovat avautuneet naisille, mutta pörssiyritysten kärkipaikat ja  hallitusjäsenyydet useimmiten sananmukaisesti miehitetään. Harva meistä kuitenkaan pyrkii pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi. Arkipäiväisemmät asiat, kuten työn ja perheen yhdistäminen, naisiin kohdistuva ikäsyrjintä, koulutuksen ja pätevyyden sivuuttaminen sopivuuden kustannuksella koskettavat jossain vaiheessa lähes jokaista koulutettua naista.

Kun korkeakoulutuksesta on tullut tavallista riittääkö pelkkä akateemisuus enää yhdistäväksi tekijäksi? Entä kantaako alkuperäinen eetos, velvollisuus tehdä maailmasta parempi paikka? Koulutetut naiset ovat historiansa aikana olleet käyttövoimana lähes kaikissa kulttuuri- sosiaali- ja palvelujärjestöissä. Mikä tehtävä olisi yhdistyksellä, jonka jäseniä yhdistävä asia on korkeakoulutus?

Helsingin Akateemiset Naiset haluaa olla yhteyksiä luova ja ylläpitävä organisaatio. Käytännössä se näkyy yhteisinä vierailuina mielenkiintoisiin kulttuuri- tai tiedelaitoksiin, tai muihin yhdistyksiin ja yrityksiin. Yhdessä oloon ja yhdessä tekemiseen liitetään usein etuliite ”vain”. Vain yhdessäolojärjestö. Kannattaako sittenkään vähätellä? Yksinäisyys on yhteiskuntamme suurimpia vitsauksia. Parhaimmillaan Helsingin Akateemiset naiset on paikka, jossa voi tutustua eri ikäisiin eri koulutustaustasta tuleviin ja eri ammateissa toimiviin tai toimineisiin naisiin. Yksinäisyyden torjunta, mielekäs yhteinen tekeminen, yhteisöllisyyden toteuttaminen käytännössä on tärkeä tehtävä myös tulevaisuudessa. Emme saa muuttua sisäänpäin lämpiäväksi kerhoksi vaan ovat on pidettävä auki kaikille koulutetuille naisille ikään tai ihonväriin katsomatta.

Entä alkuperäinen eetos, velvollisuus tehdä maailmasta parempi paikka? Voisimmeko tehdä jotain konkreettista?
Pääkaupunkiseudulla monikulttuurisuus on jo tosiasia. Luetaan yhdessä – hankkeessa monet jäsenemme ovat jo mukana. Auroras- hanke kohdistuu koulutettuihin maahanmuuttajanaisiin. Miksi emme ottaisi tavoitteeksemme saada uusia jäseniä myös maahanmuuttajanaisista.

Ikääntyvien naisten määrä kasvaa. Moni putoaa eläkkeelle siirryttyään kuin tyhjiöön. Yhdistystoiminta voisi olla mielekäs tapa käyttää lisääntynyttä vapaa-aikaa. Vanhoilla naisilla on paljon viisautta, halua ja aikaa olla mukana yhdistyksissä. Näemmekö ikääntyvät jäsenet ongelmana vai voimavarana?

Työ on murroksessa. Koulutus ei välttämättä takaa työpaikkaa, automaatio ja älykkäät robotit valtaavat myös asiantuntijatyötä. Miten varaudumme tulevaan? Vähintään pitäisi hankkia tietoa asiasta.

Saimme viime vuonna mittavan perinnön, joka velvoittaa ja samalla mahdollistaa meitä toimimaan ikääntyvien kanssasisartemme kanssa ja hyväksi.  Varat on nyt saatu sijoitetuksi turvallisesti ja tuloa tuottavasti. Lähivuosina voimme tukea konkreettisesti ikääntyviä naisia ja lisäksi harjoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja edistää jäsenistön henkistä vireyttä.  Hyvät ehdotukset ovat tervetulleita!

Tapaamisiin HAN:n syntymäpäivillä Uunisaaressa 7.6. ja aurinkoista kesää kaikille!

Helena Hiila-O´Brien
puheenjohtaja


30.05.2017
Helsingin Auroras-verkosto etsii uusia vapaaehtoisia

Auroras-verkosto yhdistää koulutettuja naisia. Sen tavoitteena on rohkaista Suomessa asuvia ulkomaalaisia naisia käyttämään suomen kieltä ja kehittämään sitä ammattikäyttöön sekä tukea heidän verkostoitumistaan ja kotoutumistaan yhteiskuntaan. Olemme järjestäneet vuosittain 5-6 tapahtumaa (ks. lisätietoja toiminnasta: www.auroras.fi).

Nyt etsimme uusia vapaaehtoisia suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa kanssamme. Suunnittelutiimi kokoontuu n. kerran kuukaudessa. Uutena toimintamuotona harkitsemme keskusteluryhmiä, joissa 2-3 vetäjän johdolla käsitellään erilaisia työelämään liittyviä teemoja. Keskusteluryhmiin sitoudutaan 4-6 kk:n ajaksi ja ne kokoontuvat noin kerran kuussa. Suunnitelmissa on järjestää ryhmänvetäjille koulutus elokuussa ja valita ryhmiin suomen kielen taidon kehittämisestään kiinnostuneet osallistujat syyskuun alkuun mennessä.

Tule mukaan, jos sinua kiinnostaa toiminnan suunnittelu tai olisit valmis vetämään keskusteluryhmää! Ilmoittautuminen täältä: https://goo.gl/forms/ABkXwqbaj9HlMWPi1

Helsingin Auroras-verkosto

 


03.05.2017
HAN 90 vuotta: Katso kesäjuhlan ohjelma ja ilmoittaudu mukaan!

Juhla järjestetään keskiviikkona 7.6. klo 18-22 ravintola Uunisaaressa. Puhujina HANin puheenjohtaja VTM, sosiaalineuvos Helena Hiila-O’Brien, toimittaja, tuottaja FM Baba Lybeck, Suomen Akateemiset Naiset ry:n puheenjohtaja OTK, Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax sekä TkT, ETM Susanna Rahkamo.

Alla tarkempi ohjelma. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Tapahtumat-sivulla.

Ohjelma1

 

 


29.01.2017
Puheenjohtajan kevätkirje

Vuoden alkaessa,

Uuden vuoden alku on yleensä hyvien lupausten ja toivon aikaa. Entä nyt? Seurattuani Yhdysvaltain uuden presidentin virkaanastujaisia toivon sijasta mielen valtasi pelko ja ahdistus. Hänkö on Vapaa Maailman ääni, tuo, joka syyttää muita, mutta omassa toiminnassa ei näe mitään korjaamisen tarvetta. Tuo, joka voitti vaalit haukkkumalla naisia, mustia, vammaisia, maahanmuuttajia, homoja ja vielä kaupan päälle valehteli suut ja silmät täyteen. Hän on vapailla vaaleilla valittu presidentti. Pulinat pois.

Kokenut ja koulutettu nainen hävisi. Onko koulutuksella ja työkokemuksella mitään virkaa, kun röyhkeä vetää pitemmän korren.

Trump ei kuitenkaan ollut syy vaan seuraus kansakunnan kahtiajaosta ja pettyneiden suuresta määrästä. Globalisaatiota on usein verrattu Kehruu Jennyjen tuloon Isossa- Britanniassa teollistumisen alkuvaiheessa.  Mutta historian kulkua ei voinut silloinkaan kääntää taaksepäin. Samoin kuin silloin, myös nyt liian monelle kehityksestä jää vain luu kouraan. Sama näkyy myös Suomessa ja siitä seurauksena syrjäytyneiden määrän kasvaminen.

Kirje1

Miten  tämä kaikki liittyy akateemisiin naisiin Helsingissä? Uskon, kuten presidentti Niinistö uuden vuoden puheessaan totesi, että minä voin hyvin, jos muut eivät voi huonosti.  Sen vuoksi on tärkeää lisätä luottamusta ja vuorovaikutusta ihmisten kesken, kuunnella myös niitä, jotka ovat eri mieltä kuin minä. Sosiaalinen media, jossa valitsemme ”kaverimme” samoin kuin valtamedian räätälöidyt uutiset ruokkivat meitä erottavia jakolinjoja. Sen sijaan, että kuuntelisimme toista valmistelemme jo omaa puheenvuoroamme, jolla toisen mielipide voidaan lytätä. Twiitit, läpät ja hyvät huulet lentelevät. Kuka jaksaa enää kirjoittaa syvällistä pohdintaa maailman menosta. Ja jos joku jaksaakin niin jaksaako kukaan lukea.

Suomi on maailman tasa-arvoisimpia maita. Me suomalaiset  naiset  voimme kouluttautua, yhdistää uraa ja perhettä,  täällä on turvallista synnyttää ja tyttö voi Suomessa parhaiten koko maailmassa. Tasa-arvo ei ole itsestään selvyys. Siihen on vaadittu paljon työtä ja monia vuosikymmeniä. Se voidaan myös menettää, ei ehkä kertaheitolla vaan hiljaa hivuttamalla. Toivottavasti Trumpin menestys ei kyseenalaista  tasa-arvon, rehellisyyden, hyvien tapojen ja  koulutuksen  arvostamista. Kaikki akateemisille naisille tärkeitä asioita.

Politiikalle ei kannata kääntää selkää, se on toistaiseksi ainoa järjestäytynyt  keino vaikuttaa yhteiskunnan kehityksen suuntaan. Kunnallisvaalit ovat parin kuukauden kuluttua. Toivottavasti saamme runsaasti hyviä, tasa-arvoon sitoutuneita  ehdokkaita eri puolueista. Ja muistathan, että naisen kannattaa äänestää naista!

Helsingin Akateemisten Naisten voima on moninaisuudessa. HAN:iin kuuluu eri-ikäisiä, erilaisen koulutuksen omaavia, eri alalla toimivia, perheellisiä ja perheettömiä naisia. Osa on täällä syntyneitä, osa muuttanut muualta. Emme ole vain yhden kuplan ihmisiä vaan foorumi, jossa voimme keskustella, olla asioista myös erimieltä ja tehdä ja kokea yhdessä. Tämän vuoden tavoitteena voisikin olla, että teemme ja vaikutamme yhdessä enemmän.

Kirje3Täytämme tänä vuonna 90 vuotta. Syntymäpäivää juhlitaan kesällä, juhlatoimikunta miettii juhlan tapaa ja sisältöä.  Kevään ohjelma pitää sisällään niin kulttuuria kuin vierailuja mielenkiintoisiin kohteisiin. Pikkujoulun käynnistimme yhteislaulutuokiolla Helsingin Kaupunginmuseossa ja siitä innostuneena hallitus päätti jatkaa yhteislaulutuokioita. Tutkimus on todennut, että kuorolaulu parantaa elämänlaatua, lisää ikää ja terveyttä. Kukin saa laulaa äänellään, tärkeintä on tehdä se yhdessä.

Haaste ja mahdollisuus on Norko-Turjan perintö ja HAN:n Rahasto. Sen avulla voidaan järjestää ikääntyviä akateemisia naisia tukevaa toimintaa sekä tutkimusta ja koulutusta ja yleensäkin  jäsenistön henkisen vireyden edistämistä. Rahastotoimikunnalla onkin tärkeä tehtävä miettiä miten mahdollisuus parhaiten käytetään.

Kirje2Uuden hallituksen kokoonpano löytyy verkkosivuilta kohdasta Yhteystiedot ja Hallitus. Ota yhteyttä meihin, jos sinulla on kysymyksiä, toiveita ja ehdotuksia. Tarkoitus on myös järjestää jäsenkysely vielä kevään aikana.

Antoisaa alkuvuotta toivottaen,

Helena Hiila-O`Brien
puheenjohtaja

TERVETULOA KEVÄÄN TAPAHTUMIIN:

Naisten päivänä tiistaina 7.3. klo 17-19.30 tutustuminen Mielenterveysseuraan, jossa tarjolla myös ajankohtainen Mindfulness-tuokio. Asiantuntijoina Marjo Hannukkala ja Maarit Lassander.
Keskiviikkona 1.3. klo 17.00 Kirjallisuustapahtuma Bonnierilla yhdessä Valtioneuvoston kirjallisuusseuran kanssa. Paikkoja max 40.
HANin 90-vuotisjuhlat Helsingin merimaisemissa kesäkuun alussa.
Yhteislaulutilaisuudet  käynnistyvät maaliskuun lopulla Väestöliiton Väentuvassa.

Ilmoittautumiset: helsinginakateemisetnaiset(at)gmail.com tai asiamies Satu Keiski-Toni,  puh 040 505 1860.

Muistathan maksaa HANin 40 euron jäsenmaksun. Lähetämme sen sähköpostilla helmikuussa.


12.12.2016
Liitossa avoinna olevat luottamustehtävät

Haluatko monipuolistaa ansioluetteloasi, kerryttää talous- tai viestintäosaamistasi tai luoda lisää kansainvälisiä yhteyksiä? Haluatko hyödyntää osaamistasi ja toimia muiden hyväksi? Tule mukaan Liiton toimintaan!

Pyydämme ilmoituksia yhdistysten toimikuntaehdokkaista sekä hakemuksia rahastonhoitajan luottamustehtävään 15.1.2017 mennessä. Lue lisää