Säännöt

NIMI JA KOTIPAIKKA

1 §
Yhdistyksen nimi on Helsingin Akateemiset naiset ry., jonka kotipaikka on Helsinki. Yhdistys on kansallisen järjestön Suomen Akateemisten naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n jäsen. Näissä säännöissä käytetään kansallisesta järjestöstä lyhennettä Liitto.

TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU

2 §
Yhdistys toimii pääasiassa kotipaikkakunnalla ja sen vaikutusalueella asuvien akateemisten naisten yhdyssiteenä. Yhdistys edistää akateemisten naisten työuraa, asemaa ja tasa-arvoa, tukee heidän tieteellistä työtään ja kannustaa heitä aktiiviseen toimintaan yhteiskunnan kaikilla aloilla.

3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi järjestää kokouksia, esitelmä-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, tutustumiskäyntejä ja retkiä sekä muuta jäsentoimintaa. Yhdistyksellä on myös yhteistyötä Liiton muiden jäsenyhdistysten kanssa.

Mahdollisuuksiensa mukaan yhdistys harjoittaa tarkoitustaan edistävää julkaisutoimintaa ja jakaa ansioituneille jäsenille ja naisopiskelijoille apurahoja.

Yhdistys on oikeutettu hankkimaan ja omistamaan kiinteää ja irtainta omaisuutta, vastaanottamaan lahjoja ja testamentteja sekä varojensa kartuttamiseksi järjestämään juhlia, arpajaisia ja rahankeräyksiä asianomaisen luvan hankittuaan.

JÄSENET

4 §
Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia tai ulkojäseniä. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kunniapuheenjohtaja, kunniajäseniä ja kannatusjäseniä. Uudet jäsenet hyväksyy yhdistykseen hallitus.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi päästä jokainen Suomessa asuva nainen, joka on Suomessa suorittanut akateemisen tutkinnon yliopistossa tai korkeakoulussa tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ammattikorkeakoulussa. Yhdistyksen jäseneksi voidaan ottaa myös sellainen Suomessa asuva nainen, joka on ulkomailla suorittanut Akateemisten Naisten Kansainvälisen Liiton hyväksymän tutkinnon.

Liiton keskushallitus hyväksyy jäsenyyden edellytyksenä olevat tutkinnot.

Yhdistyksen ulkojäseneksi voi päästä jokainen Suomessa oleskeleva Akateemisten Naisten Kansainväliseen Liittoon kuuluvan ulkomaisen liiton tai yhdistyksen jäsen. Ulkojäsenellä ei ole yhdistyksen kokouksissa äänivaltaa eikä häntä voida valita yhdistyksen hallitukseen.

Yhdistys voi kutsua kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtajan yhdistyksen hallituksen sitä ehdotettua, jos kaksi kolmasosaa (2/3) yhdistyksen vuosikokouksen äänivaltaisista edustajista kannattaa ehdotusta. Yhdistyksellä voi olla kerrallaan vain yksi kunniapuheenjohtaja.

Yhdistyksen kannatusjäsen voi olla rekisteröity yhdistys, muu oikeuskelpoinen yhteisö tai yksityishenkilö. Kannatusjäsenellä ei ole yhdistyksen kokouksissa äänivaltaa eikä kannatusjäsentä voida valita yhdistyksen hallitukseen.

5 §
Varsinainen jäsen ja ulkojäsen ovat velvollisia suorittamaan vuosikokouksen päättämän jäsenmaksun, joka sisältää Liiton vuosikokouksen vahvistaman jäsenmaksun.

Yhdistyksen vuosikokous vahvistaa kannatusjäsenen jäsenmaksun.

Kunniajäsen on vapautettu paikallisyhdistyksen jäsenmaksusta, mutta hän maksaa Liiton jäsenmaksun. Henkilö, joka on sekä yhdistyksen että Liiton kunniajäsen, on kokonaan vapautettu Akateemisten naisten jäsenmaksusta.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

6 §

Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Hän on kuitenkin velvollinen maksamaan eroamisvuoden jäsenmaksun. Jäsen, joka on jättänyt vuoden jäsenmaksut maksamatta, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksistä.

KOKOUKSET

7 §

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteydellä tai muun teknisen apuvälineen avulla erikseen kokouksen päättämässä äänestys- ja vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla.
Yhdistyksellä on vuosittain yksi varsinainen kokous, vuosikokous.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä erityisesti ilmoitettua asiaa varten sitä hallitukselta kirjallisesti pyytää.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään marraskuun kuluessa ja siinä

esitetään:
– tilinpäätös, joka käsittää hallituksen toimintakertomuksen sisältäen myös selostuksen yhdistyksen kerhotoiminnasta, tuloslaskelman ja taseen
– tilintarkastuskertomus
– seuraavan vuoden toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä ehdotus jäsenmaksuksi ja liittymismaksuksi

päätetään:
– tilinpäätöksen vahvistamisesta
– vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille
– seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta
– seuraavan vuoden tulo- ja menoarvioista
– seuraavan vuoden jäsenmaksusta ja liittymismaksusta
– hallituksen jäsenmäärästä
– vuosikokouksen ja muiden kokousten kokouskutsutavasta ja muiden asioiden tiedottamisesta jäsenille

valitaan:
– hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä joka kolmas vuosi puheenjohtaja
– kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa
– yhdistyksen edustajat Liiton vuosikokoukseen ja muihin kokouksiin- yhdistyksen edustajat Liiton vuosikokoukseen ja muihin kokouksiin

käsitellään:
– hallituksen vuosikokouksen ratkaistavaksi esittämät asiat
– yhdistyksen jäsenen tai kunniajäsenen hallitukselle lokakuun 1. päivään mennessä kirjallisesti esittämä asia

Yhdistyksen kokouksissa tehdään päätökset yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan antama ääni ratkaisee, paitsi vaaleissa, joissa ratkaisee arpa. Vaalit on toimitettava suljetuin lipuin, jos äänivaltainen edustaja sitä vaatii.
Kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, joka asianmukaisesti tarkastetaan.
KOKOUKSISTA TIEDOTTAMINEN


Yhdistyksen kokouksista tiedotetaan jäsenille joko jäsentiedotteella tai sähköpostilla. Kutsu vuosikokoukseen ja muihin kokouksiin lähetetään vähintään (14) päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.

HALLITUS

10 §
Yhdistyksen asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kuusi tai enintään yhdeksän muuta jäsentä. Puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet valitaan yhdistyksen vuosikokouksessa kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan samassa kokouksessa nimettyjen ehdokkaiden joukosta.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin sekä nimeää rahastonhoitajan, jonka ei tarvitse olla hallituksen jäsen.

Hallituksesta eroaa vuosittain kolmannes jäsenistä. Erovuoroisuus ratkaistaan kahtena ensimmäisenä vuotena arvalla ja sen jälkeen vuoron mukaan. Puheenjohtaja tai muu hallituksen jäsen voidaan valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Jos joku hallituksen jäsen joutuu eroamaan kesken toimikauden, valitaan hänen tilalleen toinen jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraavassa vuosikokouksessa tai ylimääräisessä kokouksessa. Tällaista vajaata toimikautta ei huomioida edellä mainittua kahden kolmivuotiskauden enimmäismäärää laskettaessa.

11 §
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin kolmannes hallituksen jäsenistä sitä pyytää. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

Hallitus voi tarvittaessa kokoontua tietoverkossa tai sähköisiä valineitä käyttäen.

Hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka hallituksen hyväksymällä tavalla asianmukaisesti tarkastetaan.

Hallitus voi asettaa toimikuntia valmistelemaan asioita tai hoitamaan tehtäviä.

Hallituksen on pidettävä yhdistyksen jäsenistä luetteloa, johon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi, kotipaikka, postiosoite ja tutkinto.

NIMEN KIRJOITTAMINEN

12 §
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa.

TOIMI- JA TILIVUOSI

13 §
Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.  Hallituksen tulee antaa tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen toiminnantarkastajille maaliskuussa. Toiminnantarkastajien tulee tehtävänsä suoritettuaan jättää tarkastuskertomuksensa yhdistyksen hallitukselle huhtikuun kuluessa.

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

14 §
Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen vuosikokouksessa vähintään kolmeneljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.
Muutos astuu voimaan, kun Liiton keskushallitus on sen hyväksynyt ja kun muutos on merkitty yhdistysrekisteriin.

YHDISTYKSEN PURKAMINEN

15 §Päätös yhdistyksen purkamisestä on tehtävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joista toinen on vuosikokous, ja joiden välillä on vähintään kuukausi. Yhdistys katsotaan puretuksi, jos kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä on purkamista puoltanut. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkaminen.

Yhdistyksen purkautuessa päätetään sen varojen käytöstä. Varat luovutetaan Suomen Kulttuurirahastossa olevaan Akateemisten Naisten Liiton – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n nimikkorahastolle tai ne on käytettävä muilla tavoin sääntöjen 2 §:ssä mainittujen tarkoitusperien tukemiseen purkautumisesta päättävän yhdistyksen kokouksen päättämällä tavalla.