Osallistu Miten naiset saivat äänioikeuden Suomessa? -webinaariin 7.4.
klo 18.00 – 19.30
Artikkelikuvassa naiset Aleksanterinkadun ja Unioninkadun kulmassa matkalla Säätytalolle osoittavat mieltä hyvän asian eli naisten äänioikeuden puolesta vuonna 1905. Marssi kannatti. Seuraavana vuonna, 1. kesäkuuta 1906, Suomi antoi kolmantena maana maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa naisille äänioikeuden. Äänioikeus oli yleinen ja yhtäläinen. Kuvaaja tuntematon, HKM
Suomen naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden valtiollisissa vaaleissa 1906. Mutta miten se oikein tapahtui? Miksi äänioikeuden saaminen muualla oli niin vaikeaa? Miten asiat ovat edenneet? Webinaarin luennoija Jaana Kuusipalo avaa teemaa kuntavaalien 2021 lähestyessä. Ilmoittaudu mukaan tästä!
YTT (yhteiskuntatieteiden tohtori) Jaana Kuusipalo on tutkija ja opettaja Tampereen yliopistossa (yhteiskuntatutkimus ja sukupuolentutkimus). Hänen valtio-opin alaan kuuluva väitöskirjansa (2011) käsitteli sukupuolittunutta poliittista edustusta Suomessa ja naisten (naispoliitikkojen ja naisjärjestöjen) roolia naisten poliittisen edustuksen nostamisessa. Kuusipalo on toiminut asiantuntijana EU:n ja Suomen tasa-arvoelimissä. Hänen viimeisimmät julkaisunsa käsittelevät sukupuolten tasa-arvoa Suomen eduskunnassa sekä poliitikkojen ja toimittajien verkostoitumista Twitterissä.
Viimeisimmät julkaisut:
Ruoho, I. & Kuusipalo, J., 2019, In: Obervatorio (OBS*). 13, 1, p. 70-85
Siukola, R., Kuusipalo, J. & Haapea, K., 2020, 1 ed. Helsinki. (THL – Raportti; no. 5)
Väitöskirja:
Sukupuolittunut poliittinen edustus Suomessa
Kuusipalo, J., 2011, Tampere. (Acta Universitatis Tamperensis; no. 1614)
Doctoral thesis