Kulttuuri on kansakunnan itsetunto
Helsingin akateemiset naiset järjestivät 9.4.2024 Kulttuurisalonki-illan, jossa keskityttiin keskustelemaan taiteen ja kulttuurin tulevaisuudesta erityisesti kulttuuripoliittisen selonteon näkökulmasta. Keskustelussa korostui sivistyksen voima ja velvollisuus sen vaalimiseen kiristyvien arvojen maailmassa. Illan vieraana oli Kulttuurirahaston toimitusjohtaja FT Susanna Pettersson, joka sytytti keskustelun asiantuntemuksellaan ja innostavalla otteellaan taiteen ja kulttuurin tulevaisuuteen.
Taiteen ja kulttuurin merkittävä rooli yhteiskunnan eri osa-alueilla läpäisee kaiken elämämme, ja se edistää ajattelua, rohkeutta, luovuutta ja rauhaa. Kulttuuri auttaa meitä ymmärtämään itseämme ja ympäristöämme paremmin. Se tarjoaa uusia näkökulmia ja ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Yhteiskunnallinen arvokeskustelu tarvitsee kulttuuripääomaa.
Lukutaito on perusta tiedon ja ymmärryksen rakentamiselle. Se on keskeisessä asemassa paitsi tiedon kriittisessä ajattelussa, myös yhteiskuntaan osallistumisessa ja kansalaistaitojen kehittämisessä. Lukutaito on perusta kulttuuriselle ymmärrykselle ja hyvälle elämänlaadulle.
Yhteiskunnan on panostettava lukutaidon edistämiseen tukeakseen yhteiskunnan kilpailukykyä ja demokratiaa, ja estääkseen sosiaalista eriarvoisuutta ja rikollisuutta. Tätä voidaan tehdä esimerkiksi parantamalla koulujen resursseja ja tarjoamalla laadukasta lukemisen opetusta. Myös lukemisen harrastamista tukevien toimintojen, kuten kirjastopalveluiden ylläpito ja kehittäminen on ratkaisevassa osassa. Kulttuurielämykset vahvistavat sekä lukutaitoa että keskittymiskykyä, ja ne ovat myös erinomainen väline elinikäiseen oppimiseen, itsensä kehittämiseen ja työelämässä menestykseen.
Tieteidenvälisyys ja pienten aineiden kohtalo yliopistoissa Kulttuurin kehitys ja elinvoimaisuus perustuvat monimuotoisuuteen ja laaja-alaiseen näkökulmaan. Eri alojen asiantuntemuksen ja tieteidenvälisen yhteistyön avulla voimme saavuttaa uusia ymmärryksen tasoja ja luoda uusia innovaatioita. Yhteiskunnan on tuettava pienten oppiaineiden kehitystä ja tieteidenvälistä yhteistyötä varmistaakseen kilpailukyvyn parantamisen, kulttuuriperinnön ja identiteetin vahvistumisen, luovuuden ja innovaatioiden edistämisen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen.
Kansainvälisyys Kansainvälinen yhteistyö ja vuorovaikutus ovat välttämättömiä kulttuurin viennille ja kehitykselle. Eri kulttuurien ja taiteenmuotojen kohtaaminen ja risteytyminen rikastuttaa kulttuurielämää ja luo uusia luovia ilmaisuja ja innovaatioita. Kansainvälinen yhteistyö edistää myös kulttuurista ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta.
Osallisuus ja hyvinvointi: Kulttuurilla on merkittävä rooli osallisuuden ja hyvinvoinnin tukemisessa. Se tarjoaa kokemuksia, jotka tuovat iloa, auttavat ymmärtämään toisia ja antavat uusia näkökulmia. Kulttuuri myös auttaa meitä keskittymään ja käsittelemään vaikeitakin asioita. Kulttuuri on kansakunnan itsetunto.
Keskustelussa tuotiin esiin useita konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla taiteen ja kulttuurin tulevaisuutta voidaan turvata:
Taiteen ja sen arvon ymmärtäminen: Taiteen merkitys ja arvo on ymmärrettävä nykyistä laajemmin. Taiteen arvostusta on edistettävä monin tavoin, esimerkiksi lisäämällä asiantuntijaosaamista kentälle ja lisäämällä taidetaitojen opetusta niin peruskoulussa, kuin myöhemmissä opinnoissa.
Taiteiden tutkimuksen ja kulttuurijournalismin vahvistaminen tuottaa paitsi tutkimustietoa, myös asiantuntijoita taiteen alalle tukemaan rakenteita kulttuurin tekijöiden ja siitä nauttivien välissä. Samoin kulttuurijournalismi auttaa kansalaisia löytämään omanlaistaan sekä uudenlaista taidetta ja osallistumaan keskusteluun. Merkityksellisempään elämään tarvitsemme syvällistä keskustelua taiteesta ja kulttuurista, emme voi jättää sitä mainosten ja henkilökuvien varaan.
Taiteen tuen irrottaminen poliittisesta ailahtelusta: Kulttuurin tuet on saatava irti poliittisesta ailahtelusta. Tarvitaan uusi rahoitusinstrumentti, joka tukee terveitä työolosuhteita kulttuurin kentälle, jotta taide voi rikastuttaa koko Suomea.
Taiteen hallinnon kehittäminen: Kulttuurin hallinnon on toimittava taiteen ehdoilla, eikä taiteen hallinnon ehdoilla. Taiteilijoiden työolosuhteiden on tuettava kentän elinvoimaisuutta. Erityisesti ilman valtion rahoitusta työskentelevien taiteilijoiden ja taiteen ammattiryhmien työympäristöt on saatava kestävämmiksi. Freelancereilla ja vapaalla kentällä on ratkaiseva rooli uuden luomisessa sekä taiteen monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden ylläpitämisessä.
Kulttuuri vihreänä siirtymänä: Kulttuuria on myös tulevaisuuden ala – se edistää aineetonta kuluttamista ja kestävää kehitystä.
Helsingin akateemisten naisten Kulttuurisalonki-ilta tarjosi arvokkaan foorumin keskustelulle taiteen ja kulttuurin tulevaisuudesta. Akateemiset naiset voivat edistää taiteen ja kulttuurin tulevaisuutta tuomalla asiantuntemustaan ja osaamistaan keskusteluun. Voimme myös edistää taiteen arvostusta ja ymmärrystä yhteiskunnassa. Yhteiskunnan on panostettava taiteeseen ja kulttuuriin ja luoda olosuhteet, jotka mahdollistavat sen elinvoimaisen kehityksen. Lämmin kiitos kaikille osallistuneille, erityisesti vieraallemme Susanna Petterssonille!
Lisätietoa: