Päivitetty 30.11.2023
1 §
Yhdistyksen nimi on Helsingin Akateemiset Naiset ry, jonka kotipaikka on Helsinki. Yhdistys on pääasiassa kotipaikkakunnalla ja sen vaikutusalueella asuvien akateemisten naisten yhdistys. Yhdistys on kansallisen järjestön Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n jäsen. Näissä säännöissä käytetään kansallisesta järjestöstä lyhennettä Liitto.
2 §
Yhdistyksen tarkoitus on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen rauhan ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi paikallisesti sekä kansainvälisesti. Yhdistys edistää akateemisten naisten työuraa ja yhteiskunnallista asemaa, tukee heidän tieteellistä työtään sekä asiantuntijuuttaan kannustaen aktiiviseen toimintaan yhteiskunnan kaikilla aloilla.
3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys osallistuu tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia sekä rauhaa edistäviin yhteistyöhankkeisiin. Yhdistys voi järjestää kokouksia, esitelmä-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, tutustumiskäyntejä ja retkiä sekä muuta jäsentoimintaa. Yhdistyksellä on myös yhteistyötä Liiton muiden jäsenyhdistysten kanssa.
Mahdollisuuksiensa mukaan yhdistys harjoittaa tarkoitustaan edistävää julkaisutoimintaa ja jakaa ansioituneille jäsenille ja naisopiskelijoille apurahoja.
Yhdistys on oikeutettu hankkimaan ja omistamaan kiinteää ja irtainta omaisuutta, vastaanottamaan lahjoja ja testamentteja sekä varojensa kartuttamiseksi järjestämään juhlia, arpajaisia ja rahankeräyksiä asianomaisen luvan hankittuaan.
4 §
Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, opiskelijajäseniä tai ulkojäseniä. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kunniapuheenjohtaja, kunniajäseniä ja kannatusjäseniä. Uudet jäsenet hyväksyy yhdistykseen hallitus.
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen Suomessa asuva nainen, joka on Suomessa tai ulkomailla suorittanut akateemisen tutkinnon jossakin yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.
Yhdistyksen opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka opiskelee suomalaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa. Valmistumisensa jälkeen opiskelijajäsen siirtyy suostumuksellaan varsinaiseksi jäseneksi. Opiskelijajäsen voidaan katsoa eronneeksi yhdistyksestä, jos hän on jättänyt yli vuosi sitten erääntyneen jäsenmaksun maksamatta. Opiskelijajäsen voidaan erottaa yhdistyksestä hallituksen päätöksellä, jos hän on todistettavasti päättänyt opintonsa valmistumatta.
Liiton keskushallitus hyväksyy jäsenyyden edellytyksenä olevat tutkinnot.
Yhdistyksen ulkojäseneksi voi liittyä jokainen Suomessa oleskeleva Akateemisten Naisten ulkomaisen sisaryhdistyksen jäsen. Opiskelija- ja ulkojäsenellä ei ole yhdistyksen kokouksissa äänivaltaa eikä häntä voida valita yhdistyksen hallitukseen.
Yhdistys voi kutsua kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtajan yhdistyksen hallituksen sitä ehdotettua, jos kaksi kolmasosaa (2/3) yhdistyksen vuosikokouksen äänivaltaisista edustajista kannattaa ehdotusta. Yhdistyksellä voi olla kerrallaan vain yksi kunniapuheenjohtaja.
Yhdistyksen kannatusjäsen voi olla rekisteröity yhdistys, muu oikeuskelpoinen yhteisö tai yksityishenkilö. Kannatusjäsenellä ei ole yhdistyksen kokouksissa äänivaltaa eikä kannatusjäsentä voida valita yhdistyksen hallitukseen.
5 §
Varsinainen jäsen, opiskelijajäsen ja ulkojäsen ovat velvollisia suorittamaan vuosikokouksen päättämän jäsenmaksun, joka sisältää Liiton vuosikokouksen vahvistaman jäsenmaksun.
Yhdistyksen vuosikokous vahvistaa kannatusjäsenen jäsenmaksun.
Kunniajäsen on vapautettu paikallisyhdistyksen jäsenmaksusta, mutta hän maksaa Liiton jäsenmaksun. Henkilö, joka on sekä yhdistyksen että Liiton kunniajäsen, on kokonaan vapautettu Akateemisten Naisten jäsenmaksusta.
6 §
Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Hän on kuitenkin velvollinen maksamaan eroamisvuoden jäsenmaksun. Jäsen, joka on jättänyt vuoden jäsenmaksun maksamatta, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksestä.
7 §
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteydellä tai muun teknisen apuvälineen avulla erikseen kokouksen päättämässä äänestys- ja vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla.
Yhdistyksellä on vuosittain yksi varsinainen kokous, vuosikokous.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä erityisesti ilmoitettua asiaa varten sitä hallitukselta kirjallisesti pyytää. Opiskelija-, ulko- ja kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Yhdistyksen vuosikokous pidetään viimeistään marraskuussa ja siinä
esitetään
päätetään
valitaan
käsitellään
8 §
Yhdistyksen kokouksissa tehdään päätökset yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan antama ääni ratkaisee, paitsi vaaleissa, joissa ratkaisee arpa. Vaalit voidaan toimittaa suljettuna lippuäänestyksenä tai suojattuna verkkoäänestyksenä, jos äänivaltainen edustaja sitä vaatii. Kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, joka asianmukaisesti tarkastetaan.
9 §
Yhdistyksen kokouksista tiedotetaan jäsenille joko jäsentiedotteella tai sähköpostilla. Kutsu vuosikokoukseen ja muihin kokouksiin lähetetään vähintään (14) päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.
10 §
Yhdistyksen asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään neljä ja korkeintaan kuusi muuta jäsentä. Puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet valitaan yhdistyksen vuosikokouksessa kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan samassa kokouksessa nimettyjen ehdokkaiden joukosta.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin sekä nimeää rahastonhoitajan, jonka ei tarvitse olla hallituksen jäsen.
Hallituksesta eroaa vuosittain kolmannes jäsenistä. Erovuoroisuus ratkaistaan kahtena ensimmäisenä vuotena arvalla ja sen jälkeen vuoron mukaan. Puheenjohtaja tai muu hallituksen jäsen voidaan valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Jos joku hallituksen jäsen joutuu eroamaan kesken toimikauden, valitaan hänen tilalleen toinen jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraavassa vuosikokouksessa tai ylimääräisessä kokouksessa. Tällaista vajaata toimikautta ei huomioida edellä mainittua kahden kolmivuotiskauden enimmäismäärää laskettaessa.
11 §
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin kolmannes hallituksen jäsenistä sitä pyytää. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on läsnä.
Hallitus voi tarvittaessa kokoontua tietoverkossa tai sähköisiä valineitä käyttäen. Hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka hallituksen hyväksymällä tavalla asianmukaisesti tarkastetaan.
Hallituksen on pidettävä yhdistyksen jäsenistä luetteloa, johon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi, kotipaikka, yhteystiedot ja tutkinto. Opiskelijajäseneltä edellytetään lisäksi tieto opiskelupaikasta.
12 §
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.
13 §
Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Hallituksen tulee antaa tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen toiminnantarkastajille maaliskuussa. Toiminnantarkastajien tulee tehtävänsä suoritettuaan jättää tarkastuskertomuksensa yhdistyksen hallitukselle huhtikuun kuluessa.
14 §
Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen vuosikokouksessa vähintään kolmeneljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.
Muutos astuu voimaan, kun Liiton keskushallitus on sen hyväksynyt ja kun muutos on merkitty yhdistysrekisteriin.
15 §
Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joista toinen on vuosikokous, ja joiden välillä on vähintään kuukausi. Yhdistys katsotaan puretuksi, jos kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä on purkamista puoltanut. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkaminen.
Yhdistyksen purkautuessa päätetään sen varojen käytöstä. Varat liitetään Suomen Kulttuurirahastossa olevaan Suomen Akateemisten Naisten Liiton – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n nimikkorahastoon tai ne on käytettävä muulla tavoin näiden sääntöjen 2 §:ssä mainittujen tarkoitusperien tukemiseen.