Suomessa tilastojärjestelmä toimii. Tilastokeskuksen, Eläketurvakeskuksen ja verottajan tilastot ovat hyvä lähde varallisuuden selvittämisessä. Lähtökohtana on yleinen tieto siitä, että naisen palkka on vielä tänäkin päivänä noin 84 senttiä, jos miehen palkka on euron. Eläke on aina ollut riippuvainen palkkatuloista. Joten ne naiset, jotka ovat nyt vanhuuseläkkeellä, ennen vuotta 1958 syntyneet, ovat tienanneet vanhuuseläkettä pienemmistä tuloista kuin oman ikäluokkansa miehet. Keskimääräinen eläke naisilla on tällä hetkellä noin 1800 euroa kuukaudessa ja miehillä noin 2000 euroa kuukaudessa. Eläketurvakeskuksen sivuilta löytyvät tarkat tilastot.
Aikaisempina vuosina eläkkeen kertyminen alkoi vasta 23 vuoden iässä, kun se alkaa nykyisin jo 17 vuoden iässä. Samoin lasten hoitaminen kotona tai muut vapaat eivät ole aina kerryttäneet eläkettä. Mutta sehän oli tiedossa naisilla silloin aikoinaan. Useimmat eivät silloin nuorena miettineet, eläke oli kaukainen asia. Pääasia, että sai töitä ja elätti ainakin itsensä. Opiskeluihin oli saanut lainaa, mutta ei liikaa, laina pelotti. Opintotukea ei vielä ollut. Valtion takaama lainaa sai vuodesta 1969, opintorahaa vuodesta 1972 ja asumislisää vuodesta 1977. Opinnoista ei vielä kertynyt eläkettä, se alkoi vasta 2017. No, kukaan ei tuolloin 1970-luvulla laskenut tukien varaan, vaan omaan työkykyyn. Ei osattu edes uneksia, että sosiaalietuuksista kuten vanhempainvapaalta maksettavasta etuudesta, kertyisi eläke. Maailma muuttui. Erityisesti se muuttui naisten osalta.
Palkkatasoon vaikuttivat yhteiskunnan arvot. Lasten kasvattaminen tai terveyden hoitaminen on nähty vähäarvoisempana kuin vaikka laivan hitsaus. Lasten kasvattaminen nähtiin naisten luontaisena velvollisuutena, eikä sitä pidetä yhteiskunnan investointina kansakunnan tulevaisuuteen. Ei vaikka jokainen hitsari ja insinööri on joutunut käymään lävitse saman kasvatusrumban.
Naiset ovat lukumääräisesti tänä päivänä yhtä suuri joukko eläkkeensaajina kuin miehet. Naisten työllisyysaste ohitti miehet vuonna 2023. Tämä tarkoittaa sitä, että naiset ovat palkkatyössä tai yrittäjinä enemmän kuin miehet. Jo keskiajalta lähtien naiset Pohjoismaissa ovat saaneet pitää palkkansa ja 1800-luvun lopulla avata oman pankkitilin. Maaomaisuuden hallinta siirtyi naisten oikeudeksi vuodesta 1930. Naiset ovat saaneet täyden omistusoikeuden. Suurin osa suomalaisista asuu omistusasunnossa, noin 65 prosenttia. Nämä asunnot omistetaan yleensä puoliksi, joten naistenkin varallisuusasema on noussut. Naiset ovat myös säästäväisiä. Se näkyy pankeissa olevina miljardeina. Lisäksi naiset ovat ryhtyneet sijoittajiksi. Viimeaikaisten sijoittajatilastojen mukaan naisten sijoitukset tuottavat enemmän kuin miesten. On sijoitettu asuntoihin, osakkeisiin ja rahastoihin. Suomalaisilla oli vuonna 2022 tileillä noin 110 miljardia, osakkeissa 50 miljardia ja rahastoissa sama määrä. Ja tähän päälle tulevat kiinteä maaomaisuus, metsät, kesämökit ja omistetut osakehuoneistot. Tämä tarkoittaa, että myös naisille on kertynyt omaa varallisuutta, mikä on suuri muutos aikaisempiin sukupolviin verrattuna. Naiset ovat eri asemassa kuin heidän äitinsä ja esiäitinsä. Näin ollen myös miesten asema on muuttunut. Kulttuuri muuttuu hitaasti.
Sitten ovat suuret joukot yksineläviä naisia, joille on kertynyt varallisuutta. Miten heidän elämänsä viimeiset vuodet kuluvat ja miten omaisuuden käy? Sosiaalihuollon eri palveluissa maksut on sidottu tuloihin ja omaisuuteen. Tätä asiaa ei ole paljon selvitetty. Kuka varojen käyttöä valvoo? Eri säätiöt ja järjestöt markkinoivat eläkeläisille testamenttilahjoitusten tekemistä. Jos ajatellaan vanhuuseläkkeellä olevien määrää ja pankkien tileillä olevien miljardien määrää, niin kuka valvoo näiden yksin tai yhdessä elävien eläkeläisten etuja? Ja mikä on heidän etunsa? Jos henkilöllä ei ole sellaisia sukulaisia, joilla on oikeus periä, niin ilman testamenttia, varallisuus siirtyy valtiolle. Valtio voi ohjata sen esimerkiksi varallisuuden haltijan kotikunnalle. Suomessa ei ole suuremmin tutkittu sukupolvien välillä liikkuvan varallisuuden määrää. Lehtijuttujen perusteella miljoonien omaisuus on siirtynyt helpottamaan kuntien talousahdinkoa. Olisiko eläkkeellä olevien naisten aika nostaa tämäkin asia enemmän julkisuuteen?